Valitsin katajan sattumalta. Ensin ajattelin puolukan versoa tai kanervaa. Lopulta kuitenkin kotipihalla touhutessa pisti kataja silmään. Kun sitä koski, se osasi olla yhtä aikaa pehmeä kuin hieman pisteliäskin. Ei siis mikään toiselle alistuja eikä turhan koviskaan. Vaan oman pisteliään mielensä omaava (omat mielipiteet ja ajatukset julki), mutta kuitenkin yhtä aikaa pehmeä ja hellä (empaattinen, rakastava ja muut huomioonottava).
Katajan sidoin lopulta kiinni kansia&sivuja kiinnipitävään juutinaruun, jotta se kulkisi kirjan mukana.
Kansi |
Sisäsivu |
Varsinaiset kirjoitussivut oikealla |
Kirjaan olisi tarkoitus kerätä omia ajatuksia ja kiitollisuuden aiheita, kauniita voimaa tuovia kuvia... Eilen kirjasta jo aloittelin eilisen päivän kiitollisuuden aiheilla. Tai sanotaanko pikemminkin sen päivän pienillä onnen asioilla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti on aina tervetullut! :)