Viimeiset 36 päivää...

"Kaikki lähtee omasta itsestä. Täytyy olla vain usko ja halu siihen, että pääsee tavoitteeseensa"

FitFarm Mikko Korpeinen Jutta & Superdietti jakso 4

Olen kertonut teille, että olen pienen porukan kanssa pyörittänyt netissä Kilon karisuttajat ryhmää viime toukokuusta asti. Helmikuun lopussa homma loppuu. Eli aikaa jäljellä on vielä 36 päivää.

Kaikki ei ole tuona aikana mennyt niinkuin olisin suunnitellut on ollut monenlaista häikkää kehon toiminnoissa ja itsekuri on ollut hukassa. 

On helppo sanoa mitä pitäisi tehdä ja miten pitäisi elää. Ja luulla, että kulkee oikeanlaista dietti tietä. Josku son kuitenkin opittava kantapään kautta. Olen koko tammikuun sinnitellyt ilman herkkuja. Mutta parina viimeisenä päivänä on lipsuttu ja pahasti. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että

seuraavat 36 päivää tsemppaan itseäni, että pääsen taas hyvään vauhtiin ja tsemppiin laihdutuksessa

ja vedän täysillä tuon 36 päivää.

Tämän tammikuun aikana huomasin, että itseltään ei saa vaatia liikoja. Täysin herkuton

kostautuu kuten on ennustettu - hulluna herkku överinä. Totta!

Lisäksi kiireeseen on helppo vedota ruoka asioissa. Lopulta hyvien eväiden tekoon menee vain vähän

aikaa eikä se ole sen kalliimpaa kuin herkkujen syönti. Pikemminkin päinvastoin. Ja myös

liikunnan osalta voi vedota kiireeseen ja siihen, että ei mun oo pakko. Mutta on minun jos aijon laihtua! Ja kun se liikunta tuo kuitenkin hyvää oloa! Täytyy vain muuttaa tässäkin asiassa vähän keinoja ja ajatusmaailmaa.

Joten näin ollen lähdenkin seuraavaan 36 päivään vähän uudella ruoka periaatteella:

Kunnon aamupala ilman kiirettä mihinkään

Lämmin lounas tai päivällinen kasvispainotteella

Sekä hirveeeesti kasviksia pitkin päivää 

Ongelmaksi on siis liian usein tullut se, että yritän kytätä 3 ateriaa päivään

aiheuttaa stressiä ja kiukkua. Nyt olenkin päättänyt siis, että se päivän kolmas ruoka

on reilusti kasviksia tai/ja kevyt salaatti. Ja uskon, että myös vatsantoiminta

tykkäisi tästä asiasta. Ja mieli.

Liikunnoissa aijon myös nyt tehdä joitain pieniä muutoksia. Mutta niistä nyt en osaa muuta sanoa kuin, että pikkusen niihinkin ehkä aijon tehdä muutosta tietyllä tapaa. Ja onneksi kevät aurinko alkaa pian paistaa enemmän ja enemmän ja päivä pitenemään niin kyllä tämä tästä ;) Tästä ehkä lisää myöhemmin omassa postauksessaan.

Tarkoituksena on siis kuitenkin nyt, että tavotteisiin päästäisiin ja homma olisi entistäkin mielekkäämpää ja realistisempaa ja hommassa olisi hitusen enemmän läsnäolon ja elämästä nauttimisen taitoa mukana.

Helmikuu on myös "jännää" aikaa sen osalta, että työni vuoden mittaisessa pestissä loppuu

kuukauden vaihteessa ja uuden työn haku on edessä. Jännä nähä minne päätyy ja mitä tekemään.

 Asiassa on monet puolensa, kuten aina joka asiassa. Mutta otan tämän uutena mahdollisuutena (TAAS).

Haaveilen myös, että toukasta perhoseksi projekti kokisi päätöksensä maaliskuun lopussa. Viimeistään huhtikuun lopussa. Ja silloin olisin Nainen isolla N:llä ;)

Pahoittelut pomppivasta tekstistä! Nyt toivottelen jokaiselle mukavaa

torstaita! <3