Olen nuoren elämäni aikana kokeillut yhtä sun toista painonpudotus keinoa. Äkkiseltään tulee mieleen vain mehupaasto, jota en ole kokeillut. Mutta näitä ihan perusdiettejä kuten karppausta on kokeiltu, proteiinipitoista diettiä on kokeiltu (GoFatGo), erilaisia surullisen kuuluisia lentoemäntä sun muu diettejä on joskus yritetty aloittaa (paitsi sitä kaalikeitto diettiä), perus liiku enemmän syö vähemmän diettiä (joka on jälleen menossa) ja unohtamatta iki-ihania pussikeittokuuri diettejä (yäk).
Miehelle eilen juuri suihkussa totesin, että kuinka harmillista on, että kun onnistuin saamaan painon jossain vaiheessa laihdutus historiaani 68kiloon (kylläkin pussikeittokuurilla) en ymmärtänyt jatkaa silloin sinnikkäästi ja periksiantamattomasti normaali ruokavalion avulla. Vaan luovutin kun paino ei tuntunutkaan enää tippuvan muuta kuin pussikuurilla. Olisi pitänyt vain sinnikkäästi lisätä liikuntaa ja tarkastaa ruokavaliota. Ja mikä onkaan nyt tilanne? Painan 73,1kiloa.
Kuten kerroin syksy on ollut aika koettelevainen ja se on näkynyt myös syömisessä. Elokuun lopulla annoin itselleni luvan syödä. Ja minä tyttöhän söin. Söin niin, että puntarikin jo nauroi minulle! Paino lähti nimittäin luonnollisesti hivuttautumaan jälleen ylöspäin ja kipusi parhaimmillaan reilusti yli 75kilon lyhyessä ajassa.
Tässä vaiheessa tuli pieni muotoinen herätys. Haluanko oikeasti olla samassa tilanteessa kuin vuoden 2011 alussa, jolloin painoin melkein 80 kiloa? Päätös oli ehdoton ei! Nyt muutaman viikon jälkeen paino on onneksi alkanut jo laskemaan jälleen. Ja toivottavasti jatkaakin tuota hyvää laskusuuntaansa samaan tahtiin.
Vanhojen muistiinpanojeni mukaan olen painanut 2012 toukokuun puolessa välissä 72,7 kiloa (ja vielä heinäkuun lopussakin 72,2). Tuotakin lukua miettiessä tulee sama fiilis kuin miettiessä sitä vilaukselta puntarissa nähtyä 68kiloa. Miksei sitä jaksanut olla niin sinnikäs?
No vanhoja syitähän on turha lähteä pohtimaan ja jahkaamaan. Sillä sehän on satavarmaa, että tekosyitä siihen miksi homma ei ole silloin onnistunut löytyy ihan varmasti. Ja korostan sanaa TEKOsyy ;)
Mutta kyllä sitä välillä miettii kauhulla kuinka on ruokavalio ollut retuperällä. Vaikka eihän se vieläkään täysin kunnossa ole, mutta paremmalla mallilla kuitenkin. Ja kuinka ennen ajatteli 500metrin lenkin olevan hyvä suoritus ja kuinka siitä oli tyytyväinen. Ja kuinka ajatteli sen riittävän yhden päivän liikunnaksi kun nykyään päivään mahtuu esimerkiksi salitreeni sekä LISÄKSI 3-4km lenkki. Voi pojat, kuinka ajat ovat muuttuneet!
Nyt vain täytyy itseään tsempata, että kun olen pystynyt 2011 vuonna pudottamaan painoa 80kilosta nykyiseen 73 eli 7 kiloa, pystyn sen tekemään nytkin. Se vain vaatii tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, järjetöntä itsekuria ja kovaa työtä.
Loppujen lopuksi siis kun miettii niin aktiivistakin aktiivisempi laihdutushistoriani on lyhyt, vaikka se tuntuu kestäneen iäisyyden. Se on alkanut 2011 vuoden alussa. Tällöin jäin hetkeksi aikaa työttömäksi ja oli hyvää aikaa ottaa oma terveys hallintaan ruokavaliolla ja liikunnalla. Nyt projekti on kestänyt melkein 2 vuotta ollen välillä totaalisesti telakalla (tätä enempi) ja välillä super aktiivisena. Mutta nyt on aika tullut sille super aktiivisuudelle. On aika saada tuloksia ja mielellään näkyviä sellaisia eikä jäädä vain lihoamaan entisestään! Minä haluan olla hoikempi! Ja tämä päätös pitää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti on aina tervetullut! :)