Kävin sunnuntaina kokeilemassa kahvakuulaa Physio Phoenixilla,
kuten teille olen täällä hehkuttanutkin jo. Kahvakuula on ollut
laji, jota olen halunnut pitkään kokeilla, mutta jotenkin se on vain jäänyt.
Onneksi vihdoin nyt sain mahdollisuuden lähteä kokeilemaan sitä.
Heti näin aluksi täytyy kertoa, etten ole enää mikään jumppa ihminen (enää).
Vaikka niin olen luullut. Ennen kuljin ahkeraan lähempänä erästä toista
salia asuessani jumpilla ja kokeilemassa yhtä sun toista jumppaa, mutta
jotenkin kauemmas ja syrjempään muutettuani olen keskittynyt liikkumaan
Onnin kanssa ja salilla. Salilla kun treenin saa tehdä silloin kun siltä tuntuu.
Syynä siihen, että jumppiin lähtö ei innosta on se, että ne aina sijoittuvat ilta aikaan.
Ja kun itse tekee vuorotyötä ja mies päivävuoroa niin haluaa niitä vapaa iltoja
pyhittää yhteiselle ajalle. Ja kun pelkkä tunti vie ajasta tunnin valmistautumisineen
ja poistumisineen. Plus siihen vielä matkat niin jumppa keikalla menee äkkiä melkein 2 tuntia.
Joten periaatteessa illan saa varata siihen.
Mutta toisaalta kuitenkin nuo jumpat tuovat niin ihanaa erilaista ärsytystä niin keholle kuin mielellekkin. Ja puhtia koko touhuun. Kun joku sinulle huutaa edessä, että jaksaa jaksaa niin kyllähän se pistää jaksamaan taas hitusen enemmän. Eli ei ole pois suljettua, että minut nähtäisiin kerran viikossa jatkossakin jumppatunneilla ;)
Mutta nyt siihen pääasiaan eli sunnuntaiseen kahvakuulailuun. Tunti alkoi lämmittelyllä steppilaudan kanssa. Tässä vaiheessa meikäläinen oli rehellisesti sanottuna tippua kärryiltä pois. Sen verran vauhdikas oli nimittäin steppilauta lämmittely osuus askelkuvioineen. No onneksi hammasta purren ja askelissa seoten kestin tätä 5minuuttia ja päästiin siirtymään kepillä lämmittelyyn. Vaikka steppilauta askelkuvioineen ei ollut minun juttu niin silti oli mahtavaa nähdä ja kokea niin erilainen lämmittely muoto kuin normaalisti kuvittelisi olevan. Yleensähän jumpissa lämmitellään aina sillä jumppatunnin päävälineellä eli tässä tapauksessahan lämmittelyväline olisi voinut olla kahvakuula. Mutta tuo steppilauta ja keppi toivat kyllä mukavasti vaihtelua ja ehkä
jopa paremmin sitä lämmittelyä kuin perinteiset keinot. Pisteet kotiin siis ohjaajalle tästä!
Sitten päästiinkin itse kahvakuula osioon. Ja kyllähän se kuulkaa hikivirtasi!
Tässä vaiheessa tunsin pitkästä aikaa sen ihanan tunteen (salitreenejä lukuunottamatta) kun
rääkkäät kehoasi oikein kunnolla ja annat itsestäsi kaiken viimeistä pisaraa myöten.
- I LOVE THAT FEEL!
Mikä sen parempaa kuin tehdä täysillä ja vielä pari toistoa lisää vaikka
tuntuu, että hitto ei irtoa enää kyllä yhtään. Ja oli mukava nähdä itsekkin
kotikahvakuulan omistajana kuinka monella eri tapaa kahvakuulaa voi oikeasti käyttää.
Siitä on yllättävän moneksi ja moneen liikkeeseen!
Suosittelen lämpimästi ja rohkeasti kokeilemaan!
PS. Vinkkinä niille, joilla pelottaa, että ei saa tarpeeksi hyvää otetta kuulasta
ja että kuula tämän myötä luiskahtaisi kädestä: kokeilkaapa laittaa
salihanskat käteen ja sitten kuulailemaan. Auttaa kummasti asiaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti on aina tervetullut! :)