minä sitten vauhdikkaasti myös onnistuin poistamaan sen kun ajatuksissani blogin luonnoskansiota järjestin.. ARGH... No ei se mitään otetaan uusiksi ;)
 |
| Kuva lainattu täältä |
Nythän olen tosiaan ollut karkittomana jo yli kuukauden ja tarkoitus olisi jatkaa vielä helmikuun
loppuun asti. Mutta mitä elämä oli ennen tätä karkitonta? No se oli tolkutonta herkkujen mättäämistä niin julkisesti kuin piilossakin.
Ammattikoulussa ruokailut jäivät väliin ja nälkäisenä mätettiin herkkuja. Myös omilleen muutto teki sen, että roskaruokaa syötiin parhaimmillaan 3 kertaa viikossa. Ja limsaakin saattoi mennä yhdessä välissä jopa 1,5litraa päivässä - ja se limsa oli yleensä sitä ihan ehtaa cokista. Eikä ollut homma eikä
mikään syöpästä 8km kaupasta kotiin ajomatkalla viineriä tai muuta leivosta.. Ei siis suuren suuri ihme, että paino lähti jossain vaiheessa huimaan nousuu.
Aivan harmittaa kun en muista paljon olen silloin painanut kun ollaan aviomiehen kanssa alettu. Veikkaan, ettei hän ihan sen painoista ole ottanut mitä vielä 2011 vuoden alsusa painoin ;) Ei sillä, myös onneksi henkinen minä on kasvanut nuista ajoista. Samoin kuin hiukset! (Tästä lisää ehkä myöhemmin).
Nykyisin kuitenkin tuon karkittoman (joka lähti herkuttomana) myötä on karkkien lisäksi jäätelö jäänyt pois, samoin hyvin pitkälle sipsit ja popcornit, limsat ovat vaihtuneet light versioihin ja vähentyneet TODELLA paljon, roskaruokailu on vähentynyt huomattavasti ja pullan yms. syöntiinkin löytynyt järki ja kohtuus. Jos syön niin syön nautiskellen ja rauhassa - ja harvemmin.
Myös pottujen syönti on vähentynyt. Eilenkin nautin oman kalaleikkeleeni pelkkien höyrytettyjen kasvisten kanssa. En mitenkään ole karppauslinjalla, mutta jotenkin vain koen tuon potun mättäämisen turhaksi. Se kun on isoin hiilaripommi ja koen saavani ihan nokko hiilareita muusta ruuasta - eli sen verran mitä laihduttaja tarviikin.
Nykyisin olen tyytyväinen ruokavaliooni, vaikka vieläkin petrattavaa on. Silti koko ajan ollaan menty viime aikoina parempaan päin. Olen alkanut ottaa töihin mukaan salaatin tai höyrytetyt kasvikset, jotka liitän työpaikan ruokaan. Ja jos ruuaksi on esimerkiksi lihapullia niin otan yleensä vain lihapullia kasvisten tai salaatin kaveriksi ja skippaan potut kokonaan. Pottu ei ole omasta mielestäni laihduttajan ystävä. Ja sitä pyrinkin mieluiten välttelemään kuin lappamaan lautaselle urakalla.
Silti vaikka tuota pottua kartan en karppaa. Tämä tehköön heti selväksi :) Omat hiilarini kerään mm.aamupuurosta ja koulunäkkäristä. Muu leivän syönti onkin jäänyt väliin. Pelkkä koulunäkkäri ja siihen kevyt mallin oivariinia riittää minulle mainiosta. Herkullinen yhdistelmä ilman päällisiä!
Tällaisia herkkusuu ajatuksia heräsi :) Millaisia herkuttelijoita te olette?
Ammattikoulussa ruokailut jäivät väliin ja nälkäisenä mätettiin herkkuja. Myös omilleen muutto teki sen, että roskaruokaa syötiin parhaimmillaan 3 kertaa viikossa. Ja limsaakin saattoi mennä yhdessä välissä jopa 1,5litraa päivässä - ja se limsa oli yleensä sitä ihan ehtaa cokista. Eikä ollut homma eikä
mikään syöpästä 8km kaupasta kotiin ajomatkalla viineriä tai muuta leivosta.. Ei siis suuren suuri ihme, että paino lähti jossain vaiheessa huimaan nousuu.
Aivan harmittaa kun en muista paljon olen silloin painanut kun ollaan aviomiehen kanssa alettu. Veikkaan, ettei hän ihan sen painoista ole ottanut mitä vielä 2011 vuoden alsusa painoin ;) Ei sillä, myös onneksi henkinen minä on kasvanut nuista ajoista. Samoin kuin hiukset! (Tästä lisää ehkä myöhemmin).
Nykyisin kuitenkin tuon karkittoman (joka lähti herkuttomana) myötä on karkkien lisäksi jäätelö jäänyt pois, samoin hyvin pitkälle sipsit ja popcornit, limsat ovat vaihtuneet light versioihin ja vähentyneet TODELLA paljon, roskaruokailu on vähentynyt huomattavasti ja pullan yms. syöntiinkin löytynyt järki ja kohtuus. Jos syön niin syön nautiskellen ja rauhassa - ja harvemmin.
Myös pottujen syönti on vähentynyt. Eilenkin nautin oman kalaleikkeleeni pelkkien höyrytettyjen kasvisten kanssa. En mitenkään ole karppauslinjalla, mutta jotenkin vain koen tuon potun mättäämisen turhaksi. Se kun on isoin hiilaripommi ja koen saavani ihan nokko hiilareita muusta ruuasta - eli sen verran mitä laihduttaja tarviikin.
Nykyisin olen tyytyväinen ruokavaliooni, vaikka vieläkin petrattavaa on. Silti koko ajan ollaan menty viime aikoina parempaan päin. Olen alkanut ottaa töihin mukaan salaatin tai höyrytetyt kasvikset, jotka liitän työpaikan ruokaan. Ja jos ruuaksi on esimerkiksi lihapullia niin otan yleensä vain lihapullia kasvisten tai salaatin kaveriksi ja skippaan potut kokonaan. Pottu ei ole omasta mielestäni laihduttajan ystävä. Ja sitä pyrinkin mieluiten välttelemään kuin lappamaan lautaselle urakalla.
Silti vaikka tuota pottua kartan en karppaa. Tämä tehköön heti selväksi :) Omat hiilarini kerään mm.aamupuurosta ja koulunäkkäristä. Muu leivän syönti onkin jäänyt väliin. Pelkkä koulunäkkäri ja siihen kevyt mallin oivariinia riittää minulle mainiosta. Herkullinen yhdistelmä ilman päällisiä!
Tällaisia herkkusuu ajatuksia heräsi :) Millaisia herkuttelijoita te olette?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti on aina tervetullut! :)